Anitan kodista tehtiin esteetön
-Tästä on jätetty kynnys pois, tässä on leveämpi oviaukko ja tästä poistettiin kaapit… Anita esittelee kotiaan, joka näyttää ensivilkaisulta aivan tavalliselta kodilta. Koti on kuitenkin yllättävän monesta kohti erilainen, kuin naapurin vastaava asunto. Anitan kodissa voi liikkua ja toimia pyörätuolilla.
Tavoitteena on, että jatkossa kaikki ihmiset asuisivat niin sanotuissa ”inva-kodeissa”
Anitan kotitalo on rakennettu 1900-luvulla, sen ajan muoti-ihanteiden mukaan. Ulkoseinässä on mintunvihreää ja parvekkeen päädyssä ajalle ominainen pyöristys. Kodin pohjaratkaisu on laatikkomainen ja väljä. Jo rakennusvaiheessa Anitan asuntoon tehtiin erityisjärjestelyjä, aina kylpyhuoneen seinän siirrosta lähtien. Kynnyksiä, oviaukkoja, keittiön ja kylpyhuoneen kalusteita oli muokattava ja suunniteltava erikseen. Vielä silloin ei osattu ajatella esteettömyyttä ihan kaikille soveltuvana ratkaisuna.
Esteettömyys soveltuu ihan kaikille
Suurin osa Suomen rakennuskannasta on valmistunut ajalla, jolloin esteettömyyden on ajateltu olevan erityistoimenpide. Nyttemmin rakennusmääräykset, yhdenvertaisuuslaki ja myös kustannustehokas ajattelu on muuttanut rakentamistapaa paljon. Tänä päivän valmistuvat rakennukset ovat pääosin esteettömiä automaattisesti. Se tarkoittaa, että ihan tavallinen asunto soveltuu myös esimerkiksi liikuntaesteiselle asukkaalle.
Yksilöllinen koti on oikeus
Yhä edelleen paitsi vanhoihin, myös uusiin asuntoihin tehdään muutostöitä asukkaan omien yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä kuuluu jokaisen suomalaisen oikeuksiin. Esimerkiksi pyörätuolia käyttävän on keittiössä päästävä tiskipöydän äärelle, ja silloin osa alakaapeista siirretään toisaalle. Myös vaikkapa apukaiteita ja kaappien madalluksia tehdään yksilöllisesti. Asuntoja koskevista vaatimuksista säädetään ympäristöministeriön asetuksissa ja niitä ohjaa esimerkiksi Invalidiliitto.
Sähköisesti avautuvat ovet, itsestään syttyvät valot ja leveä hissi
Tavoitteena on rakentaa sellaisia asuinympäristöjä, jotka ovat jo lähtökohtaisesti toimivia ja turvallisia niin lapsille, aikuisille, vanhuksille, liikuntaesteisille, kuin vaikkapa aistiherkille ihmisille. Esteetön ympäristö on kaikille käyttäjille yhteinen etu. Anita elää täyttä ja tasapainoista elämää koska koti, rappukäytävä, pihapiiri ja hiljalleen myös koko kaupunkiympäristö mahdollistavat sellaisen. Omilla jaloillaan kulkeva ei välttämättä tule edes huomanneeksi, että vaikkapa automaattisesti sähköllä avautuva ovi on pyörätuolilla liikkuvalle mahdollisuus itsenäiseen ja omatoimiseen elämään.
