Hyppää pääsisältöön
Kuva
Tulppaaneita maljakossa keittiön pöydällä. Kuva Heidi Lehto. Kuva Heidi Lehto
Miian ja Pasin kodissa esineillä on oma historia ja niiden hankkimiseen on käytetty hetki ajatuksia.
Kuva
Tulppaaneita maljakossa keittiön pöydällä. Kuva Heidi Lehto

Kirpputoreilta hankittu sisustus on ajankohtaista ja jopa muodikasta, mutta mummolasta saatujen huonekalujen mukana kulkee myös muistoja, ajatuksia ja tarinoita.

Kuva
Vanha puusohva ja keittiönpöytä. Kuva Heidi Lehto
Kerroksellinen koti sisustetaan tavara kerrallaan. Nyt etsinnässä on vanha ja rosoinen ruokapöytä.

Vanhat tavarat ovat yhteinen rakkauden kohde

Kerroksellinen ja kodikas sisustus ei valmistu kerralla. Esine ja tavara kerrallaan koti elää ja muuntuu asukkaidensa oloiseksi. Joku tuoli odottelee vielä pöytää tai astia toista. Tämän kodin asukkaille koti on vähän kuin yhteinen harrastus. Juuri nyt etsinnässä on keittiönpöytä, jossa olisi sopivasti rosoa ja tarinaa. Miia haaveilee löytävänsä vanhan oven, jonka päälle voisi laittaa lasin. Siitä tulisi hyvä pöytä, mutta mikä tahansa ovi ei tietenkään kelpaa.

Kuva
Tulppaanikimppu ylhäältä kuvattuna. Kuva Heidi Lehto
Kuva
Vanha ompelukone ja näkymä huoneesta toiseen. Kuva Heidi Lehto
Vanhojen ja uusien esineiden ja pintojen yhdistelmä tekee sisustuksesta mielenkiintoisen.

Keräilijän vikaa

Vanhoja tavaroita haaliessa on syytä pitää maltti mukana tai pian voi huomata omistavansa aivan liikaa ihania astioita tai pöytäliinoja. Kaikkiin tavaroihin ei kannata kiintyä. Vaikka joskus tulisikin tehtyä joku hutihankinta, se pitää raaskia laittaa takaisin kiertoon. Pasi keräilee joitakin juttuja ja ne ovat asia erikseen. Keräily on harrastus, jossa pätevät eri säännöt. Itävaltalaisia keraamisia tuoppeja tupsahtelee keittiön avohyllyn päälle silloin tällöin. Niistäkään ei kaikki kelpaa, tuopin pitää olla juuri tietynlainen, että se mahtuu keräilijän hyllylle. Toinen keräilykohde on Myyrä -piirroshahmo. On mielenkiintoista, miten keräilijät kiintyvät tiettyihin aiheisiin ja valikoivat kohteensa. Ehkäpä näihinkin asioihin liittyy juuri niitä muistoja ja ajatuksia.

KERÄILETKÖ SINÄ JOTAKIN JA KUINKA KERÄILYHARRASTUS ON SAANUT ALKUNSA?

Kuva
Vanhoja esineitä hyllyn päällä. Kuva Heidi Lehto
Keräilijän koti on täynnä tarinoita.

Kodin arvokkaimpien esineiden hintaa ei mitata euroissa

Mummon vanha Singer ja Miian äidin puusohva ovat kodin kalleimmat esineet. Niistä ei maksettu mitään, mutta ne tuntuvat kaikkein arvokkaimmilta. Mummo on ommellut poljettavalla ompelukoneella kaikki vaatteet kahdelletoista lapselle. Se ajatus, ja muisto mummosta tuntuu arvokkaalta. Myös keittiön pöydän äärellä oleva vanha puusohva on mummolasta. Miian äiti on nukkunut siinä lapsena. Molemmat esineet ovat sinällään tavallisia vanhoja käyttöesineitä, mutta niiden historia tekee niistä tärkeitä juuri tälle perheelle.

Kuva
Hattuja eteisen seinällä. Kuva Heidi Lehto
Erilaiset hatut on koottu hauskasti eteisen seinälle säilytykseen.

Kädentaidot kunniaan

Vanhojen tavaroiden kanssa tarvitaan usein myös vähän kädentaitoja ja vaivannäköä. Vaikkapa puusohva tarvitsi jo melko perusteellista kunnostusta, ennen kuin sen saattoi ottaa taas päivittäiseen käyttöön. Aito puuhuonekalu kestää uudistamista ja nyt se on taas käyttökelpoinen huonekalu useamman sukupolven ajan. Vanhoja kalusteita uudistaessa ei kuitenkaan kannata pyrkiä uudenveroiseen lopputulokseen. Sileäksi pyöristyneet kulmat ja värin epätasaisuus ovat vanhan huonekalun sielu ja ylpeys, niitä ei saa piilottaa.